I'm here!

Kirjotin asken niin pitkan jutun ja sitte akku loppu ja kaikki havis. Not fun!
Mutta. Taalla ollaan!
Matka meni ihan yllattavan nopeesti, vaikka kestiki 11 tuntia. Helsingissa saatii paikat siiven kohalta ni oli meillaki tilaa istua ja valilla jopa vaihtaa asentoa. Semmonen mukava suomalainen mies Seattelesta tuli meijan viereen ja sen kanssa sitte juteltii jonki verran ja kaytiin lapi elamankertoja. Vaihto suju ongelmitta ja kaveltii suoraa koneeseen ku oltiin vaha myohassa. Seuraavassa koneessa ei saatu viereisia paikkoja Hennan kans, mutta sitte vaha sumplittiin ni paastii sitte kuitenki viereisille paikoille. Kuunneltiin musiikkia ja syotiin ja juteltiin ja aikaero alko tuntumaan jossain vaiheessa ja nauru oli suht herkassa. Valilla piti vaha yrittaa hillita ku alko vieruskaverit kattomaan sen verran pitkaan. Mutta siellaki oli oikeen mukavia ja auttavaisia ihmisia. Yhelta marimekkopaitaselta Finnilta pyydettii vaha apua joittenki lappujen tayttamisessa. Meinas olla vaha avuton olo ku joka toinen sana katottii sanakirjasta ja siltikaa ei ymmartany. Mutta loppujen lopuks oltii iha luottavaisin mielin menossa tulliin vaikka siita meita oltii peloteltu. Vaan eipa ne pelottelut iha turhia ollu ja se luottavainen mieli alko vaha horjumaan jossain vaiheessa.

Oltiin vissii nuorimpia matkustajia ja joku tullivirkailija tuli meijat hakemaan ja alko samantien kuulustelemaan miks tullaan ja mita aijotaan teha. Yritettiin oikeen kauniisti hymyilla ja kerrottiin meijan suunnitelmista. Oli ihan naurettavan yrmy kaveri! No se vei meijat sitte jonon ohi ja otti valokuvat ja sormenjaljet. Sen jalkee meijat kuskattiin johonki huoneeseen jossa meita haastateltii lisaa ja ne oli kuulemma hammastyneita ku kuuli miks taalla ollaan. No oltii meki siina tilanteessa suhteellisen hammastyneita. Meijan kaskettiin hakee laukut ja oottaa. Siella sitte istuttii kahestaan keskella tyhjaa ja isoa hallia ja ei oikeen tiietty oisko pitany itkea vai nauraa. Ei sitte tehty kumpaakaan.
Siina ku oltii jonki aikaa ooteltu meijat tultii hakemaa ja kyseltii mita meijan laukussa on. Kerrottii etta vaatteita ja suklaata ja ruisleipaa. Eika oo alkoholia eika pommeja eika lihaa eika kymppitonnia rahaa niinku ne kyseli. Kaks miesta vetas kumihanskat kateen ja lahti penkomaan meija laukkuja ja me istuttiin siella ja juteltiin sen saman marimekkopaitasen suomalaisen kanssa ja mietittii jo vaikka mita suunnitelmia mita tehaa jos ne laittaa meijat takasi. Siina vaiheessa oli varmaa jo menny tunti siita ku oltii tultu kentalle. Hennan laukkuun oli jaanu meijan evasbanaanit ja -omenat ja ne ei oikeen tykanny siita. "Bad,bad". Sitte meijat pyydettiin vuorotellen jonku virkailijan luokse ja se kysy kummaltaki etta ollaanko menossa taalla naimisiin. Sanottiin etta toivottavasti ei ja sitte se anto meille passit kouraan, toivotti hyvaa matkaa ja h y m y i l i! Vetastiin Hennan kans ylavitoset nii etta lasahti ja virkailijat katto vaha pitkaa. Ei muute enaa laukut tuntunu painvalta siina vaiheessa ku lahettiin vetaa sielta! Jackie ja Ian oli vastassa meita. What a feeling! Tippa linssissa iloittiin jalleennakemisesta ja sitte lahettii syomaa. Oli pikkusen sekava oli ja tuuletettiin oikeen olan takaa.
Ku oltiin syoty lahettiin mun perheen kotiin. Siella kaikki jo ootti kovasti ja joku lapsista oli kirjottanu taululle TERVETULOA ANNA! Kavin pikkusen hitaalla vaikka olin valvonu vasta 24 tuntia. Yritin vaa olla oikee ymmartavainen ja samaa mielta kaikesta. "Yes,yes, okay, haha, yes" Niilla oli ja on ihana koti, I really like it! Mulla on oma huone siella ja nukuin ainaki viime yon niin sikeesti etta en pitkaan aikaan! Ihmiset tuntuu kans tosi kivoilta ja oli oikein tervetullut olo.
Aamulla lahettiin kirkolle ja oli ihana olla siella ku se oli vaan kuvista tuttu paikka ja siita on kuullu paljon juttuja. Sielta lahettiin syomaan Ianin ja Jackien ja kumppaneitten kans. Muut osti hamppareita, mina terveysintoilijana salaatin. Ku oltii iha ahkyssa ni lahettiin takas kirkolle Karenin haaharjotuksiin. Oli janna naha miten erilainen vihkiseremonia taalla on! Harjotuksista lahin Jackien kanssa valmistujaisiin ja nyt ollaan Jackien kotona. Kohta Karenin polttareihin.
Tekemista on siis riittany ja tosiaan toi aikaero tuntuu viela pikkusen. Ei oo ihan kaikkein puheliain olotila, mutta ootan kylla innolla iltaa ni paasee tutustumaan uusiin ihmisiin. Huomenna ois tarkotus menna shoppailemaan American Malliin.

Eli kivaa olla taalla! Voin joskus laittaa jotain kuvia jos ehin ja saan aikaseks.
Ja respectit sille joka tan jaksaa loppuun asti lukea! :)

With love